Työselitysmallit  päivitetty 3.5.2010

Halutessasi siirtää näitä tekstejä työselityksiin, kopio se maalaamalla testi ja valitsemalla copy-komento valikosta tai hiiren oikealla näppäimellä.

Hälytin

FL 101 Vetokaapin hälytin

Vetokaappi on varustettu kaapin sivulle/päälle asennetulla virtausanturilla ja etupuolelle nostoluukun sivuun asennetulla monitorilla. Nopeuden laskiessa asetetun rajan (esim. 0.5 m/s) alapuolelle hälytin hälyttää ääni- ja valomerkein.

Säätöjärjestelmät (Analoginen väylä)

FL 103 Vetokaappi

Säätöjärjestelmä ylläpitää vakio-otsapintanopeutta ja säätää sen kahdessa (2) sekunnissa yli asetusarvon (0,5 m/s) luukkua nostettaessa varmistaen turvallisen työskentelyn *. Luukun asento mitataan sähköisen potentiometrin (FHL95) avulla. ilmannopeutta vetokaappiin mitataan nopeusanturilla (HPS 50), jonka läpi virtaa huoneilmaa. Kaapin toimintaa ilmaisee näyttöpaneeli (FHI)  varottaen käyttäjää esimerkiksi toimintahäiriöistä valo- ja äänisignaalein.

Haluttaessa vetokaapin energian säästöä voidaan tehostaa asentamalla järjestelmään läsnäoloanturi (IR 20), joka avulla tieto työntekijän poissaolosta välitetään säätöjärjestelmään.

Säädin (FHR 210) käyttää edellä mainittuja viestejä säätäessään ilmavirtoja nopean säätöpellin (FHD) avulla tai poistopuhaltimen taajuusmuuttajaa ohjaamalla (järjestelmä FL104). Säätöpelti on linearisoitu ja säätömoottori integroitu rakenteeseen. Vetokaapin ilmavirran ensimmäinen säätö tapahtuu nopeasti luukun asennon mukaan. Toinen tarkennussäätö tapahtuu samanaikaisesti nopeusmittauksen perusteella. Järjestelmä säätää poistoilmapeltiä pitäen luukun aukossa nopeutta haluttuna (yleensä 0,5 m/s). Järjestelmä muistaa suorittamiaan tarkennussäätöjä ja käyttää niitä hyväksi myöhemmissä säädöissään toimien näin nopeasti ja vakaasti. Järjestelmä oppii koko ajan ja pystyy huomioimaan vetokaapin ja kanaviston yksilöllisiä ominaisuuksia.

') viitaten artikkeliin Ann. occup. Hyg.,Vol 44 N0.2, pp.143-150,2000

FL 204 Laboratoriotilan ilmavirtojen hallinta

Tuloilmavirran ja painesuhteiden säätämiseksi tarvittava poistoilmavirran ohjaustieto saadaan suoraan vetokaappien säätimiltä (FHR 210) huonesäätimelle (FHS 40/42/120/122). Poistoilmavirran mittausta ei tämän lisäksi kanavassa tarvita. Mikäli järjestelmään halutaan kytkeä muita kohdepoistoja, voidaan ne ohjelmoida erikseen säätimelle. Tieto kohdepoiston asennosta (auki/kiinni) voidaan välittää säätimelle esim. rajakytkimin. Kohdepoistojen ilmamäärä voidaan myös mitata mittalaitteella (AVM/FMS+PV32). Huonesäätimiltä (FHS 120/122) voidaan myös kytkeä rakennusautomaatiojärjestelmiin ja siirtää niille tietoa laboratorion ilmavirroista ja hälytyksistä. Perusasetuksia, kuten ilmavirtojen asetuksia, ei järjestelmän ulkopuolelta voida turvallisuussyistä muuttaa.

Tuloilmavirtaa säädetään ja mitataan VAV-säätöpellillä (AVR), jonka auki-kiinni ajoaika on korkeintaan 3 sekuntia. Säätöpelti on linearisoitu ja säätömoottori on integroitu rakenteeseen.

Jos tilasta halutaan varmistaa minimi poistoilma, niin yleispoistokanava varustetaan  yleispoiston VAV-säätöpellillä (AVR), joka avautuu mikäli huoneen poistoilmavirta vetokaappien ollessa suljettuina alittaa asetetun ilmamäärän.

Säätöjärjestelmät (Digitaalinen väylä)

FL 105 Vetokaappi

Säätöjärjestelmä ylläpitää vakio-otsapintanopeutta ja säätää sen kahdessa (2) sekunnissa yli setusarvon (0,5 m/s) luukkua nostettaessa varmistaen turvallisen työskentelyn. Luukun asento mitataan sähköisen potentiometrin (FHL95) avulla. Toimintaa valvotaan myös nopeusanturilla (HPS 50), joka mahdollistaa tiedon kaapin toiminnasta käyttäjälle varottaen esimerkiksi toimintahäiriöistä valo- ja äänisignaalein.

Haluttaessa vetokaapin energian säästöä voidaan tehostaa asentamalla järjestelmään läsnäoloanturi (IR 50), joka avulla tieto työntekijän läsnäolosta välitetään säätöjärjestelmään.

Säädin (FHR 310) käyttää edellä mainittuja viestejä säätäessään ilmavirtoja säätöpellin (FHD) avulla. Säätöpelti on linearisoitu ja säätömoottori integroitu rakenteeseen. Vetokaapin ilmavirran ensimmäinen säätö tapahtuu nopeasti luukun asennon mukaan. Toinen tarkennussäätö tapahtuu saman aikaisesti nopeusmittauksen perusteella. Järjestelmä säätää poistoilmapeltiä pitäen luukun aukossa nopeutta haluttuna (yleensä 0,5 m/s). Järjestelmä muistaa suorittamiaan tarkennussäätöjä ja käyttää niitä hyväksi myöhemmissä säädöissään toimien näin nopeasti ja vakaasti. Järjestelmä oppii koko ajan ja pystyy huomioimaan vetokaapin ja kanaviston yksilöllisiä ominaisuuksia.

FL 205 Laboratoriotilan ilmavirtojen hallinta

Tuloilmavirran ja painesuhteiden säätämiseksi tarvittava poistoilmavirran ohjaustieto saadaan suoraan vetokaappien säätimiltä (FHR 310) huonesäätimelle (SAR) 410. Poistoilmavirran mittausta ei tämän lisäksi kanavassa tarvita, koska ilmavirtatieto saadaan vetokaappien säätöelektroniikalta. Mikäli järjestelmään halutaan kytkeä muita kohdepoistoja, voidaan ne ohjelmoida erikseen säätimelle. Tieto kohdepoiston asennosta (auki/kiinni) voidaan välittää säätimelle esim. rajakytkimin. Kohdepoistojen ilmamäärä voidaan myös mitata mittaelimellä (AVM/FMS+PV32). Huonesäädin (SAR 410) voidaan myös kytkeä rakennusautomaatiojärjestelmiin ja siirtää niille tietoa laboratorion ilmavirroista ja hälytyksistä. Perusasetuksia, kuten ilmavirtojen asetuksia, ei järjestelmän ulkopuolelta voida turvallisuussyistä muuttaa.

Huonesäädin (SAR 410) säätää haluttaessa tilan painesuhteita ,lämpötilaa tai CO2- pitoisuutta ilmanvaihdon avulla.

Tuloilmavirtaa säädetään ja mitataan VAV-säätöpellillä (ACU), jonka auki-kiinni ajoaika on korkeintaan 3 sekuntia. Säätöpelti on linearisoitu ja säätömoottori on integroitu rakenteeseen.

Painesäädön järjestelmät

FP 301 Laboratoriotilan painesuhteiden valvontajärjestelmä

Huoneen paine-eroa mitataan käytävään automaattisesti kalibroituvalla pietsoresistiivisellä kalvoanturilla (RP-CS) ja huoneeseen tai käytävään asennettava näyttöyksikkö (RP-CI) näyttää vallitsevan paine-eron. Myös useampi näyttöyksikkö (RP-CI) voidaan liittää järjestelmään. Paineen laskiessa tai noustessa asetetun rajan ala/yläpuolelle valvontajärjestelmä hälyttää ääni- ja valomerkein. Hälytys ja painetieto voidaan siirtää rakennusautomaatiojärjestelmiin.

Järjestelmä voidaan myös kytkeä rakennusautomaatiojärjestelmiin ja siirtää niille tietoa laboratorion ilmavirroista, huonepaineesta ja hälytyksistä. Perusasetuksia ei järjestelmän ulkopuolelta voida turvallisuussyistä muuttaa.